Kymmenen teesiä täydennyskoulutuksesta

    UCEF-verkoston työvaliokunnassa on kevään 2020 aikana käyty runsasta keskustelua täydennyskoulutuksen asemasta jatkuvan oppimisen kokonaisuudessa. Keskustelujen tuloksena tuotimme kymmenen teesiä täydennyskoulutuksesta:

  1. Yliopistojen täydennyskoulutus on merkittävä osa jatkuvaa oppimista. Liiketoimintaperusteinen täydennyskoulutus mahdollistaa yksilöille ja organisaatioille uusimpaan tutkimukseen perustuvat, työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin vastaavat koulutukset. Yhteisrahoitteinen täydennyskoulutus taas mahdollistaa toimialojen uudistamisen.

  2. Maksullinen ja liiketoimintaperusteinen täydennyskoulutus on väylä yliopistolle ymmärtää työn, asiantuntemuksen ja ammattien muutosta. Täydennyskoulutuksella kehitetään ja uudistetaan konkreettisesti työelämän ammattikäytäntöjä, mikä on olennainen osa yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ja vuoropuhelussa asiakkaiden kanssa yliopisto voi kehittää palvelujensa tuotteistamista, kaupallistamista ja uusia innovaatioita.

  3. Yliopistojen täydennyskoulutustoimijoiden osaaminen, verkostot ja hyvät käytännöt ovat osa jatkuvan oppimisen kokonaisuuden kehittämistä. Täydennyskoulutuksella on laaja työelämäkentän tuntemus sekä vahvaa osaamista ja pitkäaikaista kokemusta niin täydennyskoulutusten organisoinnista ja monimuotoisista toteutustavoista kuin aikuispedagogiikasta ja palvelumuotoilustakin. Maksavan asiakkaan kanssa työskentelyssä esille nousevat liiketoiminnan kehittämisen näkökohdat, jotka eroavat osin yliopiston muun koulutustoiminnan vaatimuksista.

  4. Jatkuvan oppimisen eri toimijoiden yhteinen keskustelu on tärkeää jatkuvan oppimisen kokonaisuuden hahmottamiseksi ja palvelutarjonnan järkeväksi suuntaamiseksi eri kohderyhmille. Keskinäinen kilpailu ja päällekkäinen tarjonta ei ole kenenkään etu, vaan toimijoiden yhteistyön kautta pystytään rakentamaan myös kokonaan uudenlaisia koulutuskombinaatioita vastaamaan niin työelämän organisaatioiden kuin asiantuntijoiden ammatillisen kehittymisen tarpeisiinkin.

  5. Asiakkaan näkökulmasta jatkuvan oppimisen palvelujen tulee näyttäytyä yhtenä kokonaisuutena toteutusmuodoista riippumatta. Yhdistelemällä jatkuvan oppimisen muotoja palvelumuotoilun keinoin rakennetaan saumaton asiakaskokemus ja voidaan myös tuottaa uusia koulutuskokonaisuuksia. Toteutusmuotona erikoistumiskoulutuksen tarkoituksena on tutkinnon jälkeisen osaamisen syventäminen, täydennyskoulutus tähtää joustavaan osaamisen kehittämiseen ja ammatilliseen kasvuun, ja avoin yliopisto perustutkinnon osista koostettuun osaamisen päivittämiseen, kehittämiseen ja yleissivistykseen sekä yhdeksi valintaväyläksi tutkinto-opiskeluun.

  6. Yliopistojen täydennyskoulutus on huomioitava opintorekisteri- ym. järjestelmien uusimisessa ja rekisteröitävä siellä suoritetut opintopisteet yhdenvertaisesti yliopistojen muiden opiskelumuotojen kanssa. (SISU/PEPPI)

  7. Yliopistojen täydennyskoulutus tulee sisällyttää yliopistojen kokonaisrahoitusmalliin. Tavoitteena on samankaltainen asema mallissa kuin tutkimuksella, jossa siihen hankittu ulkoinen rahoitus kasvattaa myös ministeriön rahoituksen osuutta.

  8. Täydennyskoulutuksessa voidaan käynnistää ja tuottaa koulutuksia, joiden osia tai kokonaisuuksia voidaan myöhemmin sisällyttää erikoistumiskoulutukseen ja tutkintoon johtavaan koulutukseen. Uralla toimivien työelämän asiantuntijoiden koulutuksesta voidaan saada näkemyksellisyyttä ja kokemuksia myös tutkinto-opiskelijoiden ohjaukseen ja työelämäpalveluihin.

  9. Yliopistojen tulee kehittää osaamisperustaisuutta ja osaamisen tunnistamisen välineitä osana jatkuvan oppimisen tarjontaa. Jatkuvassa oppimisessa osaamisen validointi tarjoaa tehokkaampia ja nopeampia koulutusväyliä, joiden kautta asiantuntijat voivat keskittyä osaamisen täydentämiseen ja syventämiseen.

  10. Täydennyskoulutustoimijoiden erityinen osaaminen yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa vahvistaa yliopiston kykyä uudistaa työelämää. Asiantuntijatyön korkea laatu edellyttää reflektoivaa ja tutkimusperustaista osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä. Täydennyskoulutus tukee sekä asiantuntijatyön tuloksellisuutta että asiantuntijoiden työhyvinvointia.