UCEF:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön tapaamisessa 26.5.2026 nousivat esiin korkeakoulutuksen ja tutkimuksen uuden vision valmistelu, avoimen korkeakoulun opintosetelikokeilu sekä jatkuvan oppimisen tulevat ratkaisut. Keskustelussa korostui tarve rakentaa korkeakoulutukseen joustavia ja tunnistettavia osaamispolkuja, jotka vastaavat työelämän muuttuviin tarpeisiin.
Tapaamisessa tarkasteltiin erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön käynnissä olevaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyötä, jonka tarkoituksena on luoda pitkän aikavälin suuntaviivat vuoteen 2040. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan visio (Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö) ja siihen liittyvät toimenpidesuositukset on tarkoitus julkaista alkukesästä 2026. Keskustelussa pidettiin tärkeänä, että jatkuva oppiminen näkyy tulevissa linjauksissa nykyistä vahvemmin ja se tulee nähdä todellisena ja varteenotettavana koulutuksen tuotannon muotona tutkintojen ohella.
Esillä olivat myös useat lainsäädäntöuudistukset, kuten yhden opiskeluoikeuden sääntö, kaksoistutkintouudistus sekä ulkomailla suoritettuihin tutkintoihin liittyvän sääntelyn uudistaminen. Erityisen paljon keskustelua herätti avoimen korkeakouluopetuksen kehittäminen. Ajankohtainen opintosetelikokeilu (Opintosetelikokeilu avaa nuorille näkymiä korkeakouluopintoihin – lausuntokierros nyt käynnissä – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö) tarjoaa ministeriön mukaan ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille erinomaisen vaihtoehdon suorittaa enintään 30 opintopisteen verran maksuttomia avoimen korkeakoulun opintoja. Tapaamisessa pohdittiin kokeilun vaikutuksia muun muassa tarjonnan kohdentumiseen, kielivalintoihin sekä avoimen opintojen rooliin osana tutkintopolkuja.
Jatkuvan oppimisen osalta keskustelun ytimessä olivat pienet osaamiskokonaisuudet ja niiden asema suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Niitä pidettiin varteenotettavana keinona vastata nopeasti työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin, mutta samalla nostettiin esiin tarve yhteiselle viitekehykselle, joka vahvistaisi koulutusten tunnistettavuutta, laatua ja työelämärelevanssia. Keskustelussa sivuttiin myös mahdollisuuksia kehittää tutkintojen rinnalle uusia maksullisia koulutusmuotoja, kunhan koulutusten asema ja yhdenvertaisuus säilyvät selkeinä.
Laatu, arviointi, digitalisaatio ja tekoäly nousivat tapaamisessa keskeisiksi teemoiksi. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että arvioinnin luotettavuus, opiskelijan tunnistaminen ja toiminnan läpinäkyvyys varmistetaan myös silloin, kun kyse ei ole tutkintokoulutuksesta. Samalla todettiin, että jatkuvan oppimisen laajeneminen edellyttää selkeitä laatukäytäntöjä ja toimivia digitaalisia ratkaisuja.
Myös rahoitus nähtiin ratkaisevana kysymyksenä. Keskustelussa nostettiin esiin jatkuvan oppimisen indikaattorit, pienten osaamiskokonaisuuksien rahoitus, liiketoimintaperusteisuus sekä alueelliset erot. OECD:n tuore analyysi on korostanut, että Suomen jatkuvan oppimisen järjestelmän on vastattava nykyistä paremmin osaajapulaan, väestörakenteen muutokseen ja työelämän uusiin vaatimuksiin.
Kansainvälisistä vertailukohdista keskustelussa nousivat esiin erityisesti Sveitsi ja Irlanti. Lisäksi esillä olivat eurooppalainen opintopisteyttämisen (ECTS) kehittämistyö sekä jatkuvaa oppimista koskeva politiikka-analyysi. UCEF ja ministeriön edustajat tunnistivat yhteisen tarpeen jatkovalmistelulle myös syksyllä, kun vision toimeenpano etenee.
Tapaamisen lopputulemana korostui yhteistyön merkitys. UCEF-verkosto ilmoitti olevansa käytettävissä myös jatkovalmistelussa ja kehittämisryhmissä sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040:n toimeenpanossa.
Anne Gustafsson-Pesonen, UCEF puheenjohtaja, Tampereen yliopisto